sunnuntai 9. tammikuuta 2011

Loppiaistohinat

Kävimme tänään syömässä loppiaiskakkua anoppilassa. Perheessä ei ole enää lapsenikäisiä, joten kakkuun piilotettua posliiniukkoa ei tarvitse enää tähdätä kenenkään kakkupalaseen. Kakkuun piilotettu sattuma on samaa sukua suomalaiseen joulupuuroon piilotetun mantelin kanssa.

Uutena vuotena juhlimme porukalla maalaisystävien luona. Lunta piisasi vielä, vaikka meillä kaupungissa onkin jo puhtaat kadut. Söimme nyyttäriaatteen mukaisesti lihamureketta (kuva), suomalaiskansallisia jauhelihapasteijoita ja kiinalaisia nöttösiä. 

Kuusikin raijattiin eilen ulos. Imuroin siitä ensin kahden pölypussin verran neulasia. Karahka oli hävinnyt viime yönä roska-auton matkaan, tekevät kuusista kuulema kompostia. Ensi vuonna koetan olla hullaantumatta kuusikaupoilla ja ottaa vähän pienemmän puun vaivoikseni.


Aujourd'hui au menu la galette des rois chez les parents du barbu. Le plus petit de la famille est grand maintenant, plus besoin de truquer la fève pour lui. Sur la photo, vous pouvez admirer le meatloaf de notre Chef cuisinier le X (c'était bon !).

lauantai 25. joulukuuta 2010

Sikhiltä jouluginiä

Eilinen perhejoulu peruutettiin lumikinosten ja vaarallisen ajosään takia. Sukulaiset jäivät mottiin kyläänsä, josta mies lähti heitä äsken hakemaan. Katsotaanpa, pääseekö seurue tänään mäkireitiltä kaupunkiin asti vai saanko syödä yksinäni neljän kilon kalkkunan, monta mötikkää maksaa ja pateita, kattilallisen maa-artisokkakeittoa plus muutaman pullon kuplivaa ja joulutorttuvuoren.

Aattoillan ateriaksi räävittiin paketista graavilohta leivänkannikan peitteeksi ja avattiin talon ainoa suklaarasia jälkiruoaksi. Ruokahalun villitsijäksi halusin sekoitella giniä ja tonicia. Joulukatastrofi oli nousta potenssiin sata, kun huomasin, että ginipullon pohjalla oli vain surullinen liru. Onneksi lähellä on sikhikiska, kävimme idyllisellä jouluaattoillan kävelyllä ostamassa pullon kaupan halvinta gininsukuista ainetta.

Onneksi joulu on kerran vuodessa vaan!

tiistai 30. marraskuuta 2010

Aina on maanantaina

Tuli pakkanen ja lumi.

Nukun kahden peiton alla ja lämpenen tummalla iltakaljalla tai kaakaolla. Aina on maanantai. Työmatka, työ, kotimatka, työmatka, työ, kotimatka, 11 tuntia päivässä. Onneksi en aja, voin käyttää ajan lukemiseen tai neulomiseen, nousen vain kyytiin ja annan asemien tulla ja mennä.

Ensi vuonna haluan Kiinaan, Amerikkaan ja Suomeen.

Quelqu'un pique mon temps, c'est tout le temps lundi. Je n'attends rien plus que janvier et mes 25 jours de congés : je comptais commencer par la Chine, l'Amérique et/ou la Finlande et puis aller partout ailleurs. J'en ai marre des voyages en tram matin-soir-matin-soir-matin-soir...

sunnuntai 31. lokakuuta 2010

Lôkakuu

Parasta elämässä on pitkä viikonloppu, huomenna on pyhä. Sunnuntai-illan ahdistus siirtyy kätevästi maanantai-iltaan. Lokakuu katosi samaan putkeen kuin syyskuukin, eipä näistä laskuissa pysy nykyään.

Syksyistä kotiseutumatkailua: Château d'Annevoie
Annevoien linnan puiston asukki
Tänään vähän väsyttää, sillä eilen nautiskeltiin ruuasta ja juomasta harrastelijakokkien luona. Syksyinen herkkumenyy sisälsi kurpitsakeittoa ja sienileipäsiä, ankankivipiirasalaattia ja jälkiruuaksi vodka colonel eli sitruunasorbettipallo vodkalasissa. 


Koko keittiön voi rasvatäplittää helposti paistamalla pannullisen kivipiiroja

Un menu d'automne conçu par les Ixellois pour un soir de fin d'octobre : une soupe maison potiron-carotte, avec des toasts aux pleurotes, une salade géante de gésier (avec des figues fraîches) et comme final, une vodka-colonel que je n'ai pas "eu le temps" de photographier.

keskiviikko 22. syyskuuta 2010

Kamala kusinen kolmio

Raahauduin työstä kotiin eilen klo 19.15. Sähköpostissa oli Daniel Hélinin konsertti-ilmo. Daniel Hélin! Konsertti olisi jossain viemärinkatkuisessa hippiteatterikahvilassa, parasta lääkettä byrooketutukseen. Klo 19.18 olin varannut liput ja aloin saman tien vetää takkia takaisin päälle. 

Onneksi Hélin konsertoi jatkuvasti ympäri maata, lempibiisi Ottignies jäi nyt välistä (menkää kuuntelemaan). Baarin ovensuussa oli myynnissä miehen koko tuotanto, neljä levyä. Ostin kaikki.

Otsikossa Hélinin luonnehdinta Belgiasta, huumorismiehiä.


J'ai appris hier à 19h15 que Daniel Hélin passe le soir même au café-théâtre de la Samaritaine au centre ville. A 19h18, on était sur la route, places réservées. Il est hilarant ce type, vous le saviez déjà peut-être. Bon, j'ai pas tout compris tout le temps, mais ça c'est parce que c'est un poète doué. La Belgique, c'est un terrible triangle pisseux!

maanantai 13. syyskuuta 2010

Luin ja söin

Lauantaina oli kesäpäivä, kävimme oikein kylällä. Pysähdyimme taiteiden kukkulalla, sinne oli pystytetty iso kirjahylly. Valitsin valistusta ja kirjan "Eurooppalaisen koulutuksen historia", mies luki Smurfiinaa. Molemmissa oli hyvät kuvat.




Flaneerasimme pitkin keskustaa, joimme pari koktailia Mettekossa, teimme ostoksia sarjakuvakirjakaupassa ja nuorisovaatekaupassa. Jos olisin säilyttänyt pinkin verkkatakkini vuodelta 1989, olisin nyt erityisen muodikas.

Kaiken käyskentelyn jälkeen ajelimme bussilla Ixelles'iin ja pistimme lihaliemen tulille. Lientä keitellään hiljaisella tulella pari-kolme tuntia, mausteina tuoretta inkivääriä jymylastuina, tähtianista, pippuria, kanelia ja korianterinsiemeniä. Aika vähällä häsläämisellä syntyi makoisa ja rasvainen phô eli vietnamilainen naudanliha-riisinuudelikeitto.



Journée de BD en ville ce weekend, c'était probablement le dernier jour de l'été. On a traîné au centre avec les Ixellois, petite course par-ci, cocktail ou deux par-là. Après tout ce sport, le creux du ventre devait être rempli par ce magnifique phô préparé à partir de scratch. Délicieux !

sunnuntai 29. elokuuta 2010

Liian lyhyt viikonloppu

Eilen pidettiin kesän toiseksi viimeistä kertaa katukirppistä Meenenin aukiolla. Haaviin jäi euron laukku, euron Amélie Nothomb ja puolen euron musakasetti Renaud'ta. Penafidelis grillasi sardiineja, jättikatkarapuja ja kotletteja kadulla, pysähdyimme tietenkin syömään. Pistäydyin nurkan takana kauniissa, mutta kalliissa lankakaupassa, josta tulen joka kerta ostaneeksi jotakin, kanta-asiakaskortti velvoittaa... Kauppa sopii hyvin vauvalankaostoksiin, vähänkään suuremman projektin tarvikehinnaksi saisi äkkiä mahtavia summia.



 


Sain juuri pääteltyä yhden vauvannutun, ohje Drops Designista. Neuloin pienimmän koon mukaan ohjetta paksummalla langalla, nutusta tuli jotakuinkin vastaanottajalleen sopiva. Lankana käytin chileläistä käsin värjättyä Araucanía Ranco Multy -lankaa. Kaunista lankaa kauniin kaupan alekorista.


Tätä mallia oli hauska tehdä, neulontasuunta pystysuoraan, hulmuhelma tehdään lyhennetyillä kierroksilla. Nutussa on vain kaksi ommeltavaa saumaa, hihansuista kainaloihin. Yksinkertainen malli sopii erityisesti pätkävärjätylle langalle.

Jour de brocante hier, j'y ai fait une course de 2,5 euros. On s'est arreté pour manger chez Penafidelis, grillades et bouteille de vinho verde habituelles dehors. Il y a un très très joli magasin de laine dans le quartier, j'y ai fait une course de plus de 2,5 euros. Sur la dernière photo, le gilet bébé pour bébé Dilbeekois.

sunnuntai 22. elokuuta 2010

Sirkusta

Helleviikonloppu, pilvetön taivas ja Chassepierren katusirkusfestarit (puolitoista tuntia autobaanaa Vallonian perukoille). Suosittelen kaikille kesälomattomille harmaan arjen kulkijoille. Festivaali on melkein 40 vuotta vanha, nelisenkymmentä belgialaista ja ulkomaista sirkus- ja muuta taideseuruetta esiintyy Chassepierren kylän kaduilla koko viikonlopun ajan.


Klovneja, akrobaatteja, tanssijoita, jonglööreja, musikantteja, yhtään suomalaista seuruetta ei tainnut olla paikalla. Tunnelma yöhön saakka leppoisa ja välitön, kaljatarjoilusta huolimatta ei kännisiä, ei festareille tyypillistä roskausongelmaa, väki osasi käyttäytyä.





On a passé un bon samedi hier au festival de Chassepierre. La presque 40ème édition du festival a gardé un charme de petit festival de village malgré ces 30 000 spectateurs. Ambiance joviale et décontractée, cadre vert ensoleillé, j'y retournerai l'année prochaine.

perjantai 13. elokuuta 2010

Cameraman cateissa

Kävin ottamassa mentaalivalokuvan keskikaupungin kukkamatosta. Kamera jäi kotiin, mutta ei se haittaa, matto on ihan samannäköinen kuin tuossa vuoden 2006 kuvassa.


Jos jaksaisin ladata kameran akkua ja kuvata, niin voisin esitellä hauskan vauvanjakettimallin, jota olen viimettäin neulonut eräälle pikku-Louiselle. Suomi-ystävättäretkin ovat alkaneet kaikki lisääntyä samaan aikaan, saan neuloa nuttuja vielä useita samaan syssyyn. Vaippavillapöksytkin olisi neulontalistalla, mutta en ole löytänyt mistään hahtuvalankaa niitä varten. Auttaisi jo, jos tietäisin miltä hahtuvalanka voi näyttää tai miltä se tuntuu. Riittääkö, jos lanka on vain käsittelemätöntä? 

Le tapis de fleur de 2006 de la photo peut jouer celui de ce weekend, il n'y a pas trop de différence. Je tricote de chouettes petits gilets de bébé pour les nombreuses copines contaminées, pas de photos de tricot parce que la paresse règne.

lauantai 31. heinäkuuta 2010

Kesässä

Kesä etenee vauhdilla, seinäkalenterin lehti laahaa kroonisesti vanhassa kuussa. Koko kesä on grillailtu ympäri kyliä, istuttu puistopiknikeillä ja terasseilla, syöty mauttomia mansikoita ja keitelty anoppilan pihamaan marjoista hilloja. Saimme viikoksi kylään reippaita turisteja, joiden kanssa kävimme lähiseuturetkillä ja tehoherkuttelimme. Olipahan taas virkistävää kuljailua!

Kaupunkilaiset ovat kesälomilla. Sen huomaa siitä, että metrossa saa istumapaikan.








Les affaires d'été sont les mêmes que celles d'hiver : bien manger, bien boire, bien s'amuser.

sunnuntai 20. kesäkuuta 2010

Lomailu kannattaa aina

Viimekesäinen saarireissu Ranskassa jätti sen verran kivat muistot, että olemme aloittaneet pienimuotoisen lomaperinteen ystäväpariskunnan kanssa. Kuun alussa pakkasimme auton täyteen nyssäköitä ja ajoimme sataakolmeakymppiä Provenceen viikoksi. Matkakohde valikoitui taas vähän arpomalla, netistä kuvia katselemalla ja vuokrataloilmoituksia selaamalla. Gordes on kuuleman mukaan heinä-elokuussa täynnä upporikkaita lomalaisia, mutta näin kesäkuun alussa paikka on vielä oiva matkakohde. Kylän kaunis profiili loksauttaa turistien suut auki.


Teimme päiväretkiä ympäröiviin kyliin, Coustellet, Bonnieux, Goult, Roussillon, Lacoste, Moustiers-Sainte-Marie, Ménerbe... Yhtenä päivänä patikoimme 17 kilometriä laventelipeltojen ja mäennyppylöiden keskellä. Laventelipellot eivät vielä kukkineet, puskat näyttivät vihreiltä jättisiileiltä.



Verdonin kanjonireitillä pääsin harjoittelemaan mahtimaisemien katselua, kanjoni ja sen pohjalla luikerteleva Verdon-joki olivat huimaa katsottavaa. Kanjoniin oli menossa useampikin kiipeilijä köysineen. Itse vain keskityin pitämään kaiteista kiinni (ja olemaan ottamatta mielipuolisia harha-askelia).

 
Illat kuluivat grillatessa. Viikon aikana tyhjensimme kaksi pulloa oliiviöljyä, marinadit, paistokset, salaatit vaativat valelua. Lammasta, dorade-kalaa, makoisia tomaatteja, kasviksia, valkosipulia, meloneja, kirsikoita...



Melkein joka vuosi lomalta on palattava tuhatta ja sataa toimittamaan kansalaisvelvoitetta. Tänäkin vuonna kaikki muut paitsi minä pääsivät äänestämään uutta taikurintaitoista parlamenttia.


On est parti découvrir la Provence avec les Ixellois en début de mois. Une maison de location à Gordes, des marchés et des tours à Goult, à Coustellet, à Bonnieux, à Moustiers-Sainte-Marie, à Lacoste... Grillades et marinades en chaîne ont fait qu'on a vidé deux bouteilles d'huile d'olive en une semaine. Cerises, melons, mojitos, rosé, pastis sans modération. Côté sport, on a fait une randonné de 17 kilomètres et on a fait le tour des Gorges du Verdon en voiture (si ça fait battre mon coeur à 200 par minute, c'est que c'est du sport). A quand les prochaines vacances ?

maanantai 31. toukokuuta 2010

Läskit lorvii

Oli jotkut juoksukisat eilen, paksukaiset lintsasivat. Täysin vastaavan lihaskipuefektin sain kuitenkin auttamalla lauantaina kavereita muutossa, neljännestä kerroksesta neljänteen kerrokseen. Alkoi omakin kämpänvaihtointo kasvaa, parikymmentäkin lisäneliötä olisi fengshuikasta.

Liikunnan harrastamisen tilalla olemme suunnitelleet tämän kesän lomareisua. Lähdemme perinteiselle Ranskan-turneelle. Ideoimme ensin viimevuotiselle saariteemalle jatkoa, mietimme reissua Korsikaan. Homma tyssääntyi kuitenkin siihen, kun tutustuin Korsikan maantieteeseen. Kenenkään loma ei ole rentouttava, jos ohjelmassa on vuoristoteillä ajelua ja "henkeäsalpaavia näköalapaikkoja".  Päädyimme vaihteeksi Provenceen. Lomaa on totisesti odotettu.


J'ai mal aux jambes, pas à cause des 20 km qu'on a complètement ignorés cette année, mais à cause du nouveau chez soi des Ixellois, 381 aller-retours du troisième au troisième. Les jambes oublient vite, surtout quand elles savent qu'elles vont partir en Provence pour bien lancer l'été 2010.

maanantai 17. toukokuuta 2010

Tsipaduu

Kävin Suomessa omin päin. Ohjelma oli niin tiivis, etten ehtinyt edes haaveilla lentokenttää pohjoisemmaksi. Stadi oli imuroidun näköinen, siis-ti. Söin viiliä ja Oivariinia (jonka seurana vähän ruisleipää). Kävin kivoissa baareissa ystäväisten kanssa. Kaikkialla oli kuuma. Outoa juomapolitiikkaa, yleensä hanassa oli hintsusti Koffi ja viisi tsekki- tai belgiolutta... 

Keskisuomalaiset turistit piristivät parin viime viikonlopun meininkejä. Aurinko paistoi juuri sopivasti niin, että pääsimme sähköpiknikille ja porvarien kotimaiseen rantakohteeseen, Knokkeen. Juuri sellainen paikka, minne kannattaa mennä lokakuussa, kun tuuli ja sade pieksevät autioita rantoja. Huomio: beibi rintarepussa on miehinen muoti.

Beibeistä puheen ollen, lähipiiriin saapui hiljattain yksi. Soma paketti, pieni kuin mikä, vaikka painoi syntyessään pitkälle viidettä kiloa.



J'ai passé une semaine en Finlande et constaté que la capitale est propre comme si on avait aspiré les routes et que la bière coûte n'importe quoi (ça choque chaque fois). Visiteuse visitée, un couple d'amis finno-slovaque est venu voir Bruxelles-Paris-Knokke-le-Zoute. PS. Il y a une toute nouvelle Dilbeekoise ici, mignonne comme tout !

maanantai 26. huhtikuuta 2010

Kessee päe

Muutama muisto menneeltä viikonlopulta, joka oli kevään kesäisin tähän asti. Terassilla istumista on suorastaan mahdotonta välttää, ja suosituimmille niistä turha punkea, paitsi jos käy tuuri ja joku punanaama antaa paikkansa.

Lauantai olisi ollut ihan täydellinen, jos olisin muistanut että kotikorttelissa pidetään brokanttipäivää. Illansuussa kun saavuimme paikalle, rojunkauppaajat keräilivät jo rojuläjiään pois. Ehdimme kuitenkin istahtaa katuravintolaan ja tilata grilliherkkuja, sardiineja, läskiä, jättikatkarapuja ja raikasta vinho verdeä.



Jos liikkuu tässä päässä Brysseliä kuun viimeisenä lauantai-iltana, kannattaa pistäytyä Belg'ArT Caféssa. Siellä kaikenkarvaiset artistit testaavat esityksiään yleisön edessä, lippu huokeat viisi euroa. Tarjolla tanssia, akrobatiaa, musiikkia, klovneja, tarinankerrontaa, vähän sitä sun tätä ja mitä milloinkin.


Un samedi estival à Saint-Gilles peut contenir:
-verres en terrasses,
-resto de rue portugais : sardines, gambas, lard grillés avec un bon vinho verde,
-une soirée de spectacles au Belg'ArT Café avec danse, musique, clown espagnole qui nous fait (déjà pour la deuxième fois) hurler de rire et
-un(s) dernier(s) verre(s) au Moeder.

keskiviikko 14. huhtikuuta 2010

Halutaan kotiin kokki (mieluiten Maxime)

Täällä on hauska tyyli piilottaa huippuherkullisia hienosteluravintoloita tiettömien teitten päähän pikkukyliin ja muihin outoihin paikkoihin. Viimelauantaisten ruokaorgioiden jälkeen voin suositella retkeä esimerkiksi Ardenneille Our-nimiseen kolkkaan ja La Table de Maxime -nimiseen ravintolaan. Annokset olivat pieniä, mutta ruokalajeja oli satamiljoonaa enkä ole monesti laittanut suuhuni niin makoisia ruoanpalasia. En tiedä, millä dopingilla tomaatti kokataan sellaiseen kuntoon, että maku valehtelematta räjähtää suussa. 

Perjantaina olimme kutsutut miehen kolleegan häihin. Baari oli auki ja suku jorasi. Loppuillan kohokohta oli kakkuesitys. En jaksanut ihmismuurin yli kuikkia, mitä kaikkea "kakkuun" kuului, mutta kauaskin näkyivät styroksista askarrellut linnantornit ja laakso. Kakkukokoelma loppui kesken, emme ehtineet maistaa.

Sunnuntaina hilluimme Ardenneilla (kutsun seutua vitsikkäästi vuoriksi, korkeanpaikankammoiselle menee ihan täydestä). Kiipesimme kukkulan seinämää näköalapaikalle, jalat löivät loukkua alas katsoessa. Grillikin lämpeni ensimmäisen kerran tänä keväänä. 




Un chouette petit weekend ardennais avec les Ixellois. On a mangé à La Table de Maxime au village d'Our. Je ne sais pas comment ils font pour qu'une demi tomate cerise ait le goût de trois cents tomates cerises. Une balade façon sport extrême sur les montagnes ardennaises et le premier barbecue du printemps faisaient partie du programme.