maanantai 29. maaliskuuta 2010

Eeeeäääh

Kevättä ei näy, oliko se nyt sitten kuitenkin niin, että se tulee yleensä vasta huhtikuussa? Jotain pientä vihreää ehkä paikoin näkyvissä, joku pseudopuu saattaa olla kukassa. Vauhti puuttuu.

Eilen käytiin rikkaitten mummojen tönittävänä oopperassa. Eka kerta tätä lajia, tuskin viimeinen. Ensi kerralla opiskelen ohjelman etukäteen, nyt oli himpun verran hankaluuksia pysyä koko aikaa kärryillä tarinassa. Pätkä oli Mozartin Idomeneo, Kreetan kuningas. Tarina oli jänskästi tuotu tähän päivään, vaikka biiseissä mentiinkin merellä Neptunuksen armoilla. Erityisen kiva nelituntinen sessio, varsinkin kun istuttiin miehen duunipaikan omistamassa loosissa jonkun pomon kanssa ja siemailtiin väliajoilla ilmaista skhamppanjaa. Ainoastaan ne tönivät muorit meinasivat käydä hermoille. Voihan se tietysti olla, että ne eivät näe eivätkä kuule, mutta veikkaan kyllä, että rahvas talsiutuu näiden muorien alle, koska rahvaan kuuluu sinne talsiutua.

Vedin tuossa männä viikoilla sellaisen työntekokokeen, että miltä tuntuu kun on kaksi puolipäivätyötä ja yhteensä neljän tunnin työmatkat ennen, jälkeen ja välissä. Eihän siitä mitään tullut. 

Kuvia mulleioo, kun mulleioo enää ikinä kamera missään mukana. Tai onhan mulla tällainen lankakuva, jonka otin yksiltä aneemisilta käsityömessuilta tuossa yks kerta. Ostin tyttömäiset langat veljentyttöjen takkeihin, joita olen nyt neulonut noin vuoden verran mielikuvituslangoilla. 


Le printemps a décidé de ne pas passer cette année. Hier, on a été (renversés par les riches mamies méchantes) expérimenter un opéra à la Monnaie. Loge-champagne, je veux bien gagner au lotto la semaine prochaine. En attandant, j'ai essayé de rassambler des sous en extra en tant que collègue de l'Ixellois. J'ai été virée après six jours !

torstai 4. maaliskuuta 2010

Pullaa

Halusin esitellä belgialaisen pullapaakarin perusjöötin, craquelinin, jota olen vedellyt tässä viimeiset pari päivää oikein himon vallassa. Craquelin on pullamainen leipomus, jossa on niin paljon sokeria ja voita, ettei viipale tahdo kasassa pysyä. Vetää melkein vertoja mummuvainaani leipomalle pullalle. Craquelin on kaikkien suurinta herkkua niin, ettei sitä yleensä saa iltapäivällä enää mistään. Ainakin lähikaupan pullalaarissa on enää sokerinmurusia jäljellä, ja jos siellä joskus jotain sattuu olemaan, ostan sieltä kaiken ja pidän yksipuolista dieettiä muutaman päivän. Monta vuotta pysyin pullasta erossa, mutta nyt olen päässyt tosissani sen makuun.

Craquelinin serkku on cramique-pulla, joka ei ole lainkaan yhtä makoisaa. Cramiquessa on sokerin sijasta ikävän kuivia rusinoita, eikä voisattumia ole ollenkaan. Tätä kuivakkaa versiota syödään ankanmaksan alusenakin. Muuten belgit syövät pullansa aamupalaksi ja lapset välipalaksi. Rasvaa ja sokeria sata, kuituja nolla, mutta nii-in hyvää!


Je viens de découvrir le craquelin belge. Ses apparences sont trompeuses, il est terriblement bon ! Il faut que ça s'arrête, j'ai un rendez-vous quotidien avec lui au marché du coin, je suis devenue accro ! Les mangeuses de craquelin anonymes, ça existe ? PS. Une fois, je me suis trompée, j'ai acheté un cramique. Quel manque de sucre et de beurre, beurk !