torstai 30. huhtikuuta 2009

Vapun väliaikatietoja

Hyvää työnjuhlaa!

Vappuriehumisen sijasta teen yhteenvedon kuukauden hikiliikunnasta. Laskin kaikki huhtikuun juoksulenkit yhteen ja sain aika mukavia lukemia. Juoksukertoja tuli 14 (sehän on melkein joka toinen päivä!), pitkiä lenkkejä niistä neljä (70, 80, 90 ja 105 minuuttia). Muut lenkit olivat kestoiltaan 30 minuuttia (2 kertaa), 45 minuuttia (6 kertaa) ja 50 minuuttia (2 kertaa). Kilokaloreita näillä lenkeillä on palanut minulta noin 9-10 000 (arvioin, puolet kuusta olin ilman mittaria) ja mieheltä yli 13 000. Yksi läskikilohan lienee jossain 7000 kilokalorin tienoilla. Sykkeet on yritetty pitää nätisti tavoitealueella, mutta välillä on menty liian kovaa. Itse olen tosi huono jarruttamaan vauhtia, jos kerran pumppu ei ala ilmoitella kiinnileikkaamisen merkkejä. Eipä tässä nyt niin tosissaan ollakaan liikkeellä. Pääasia, että tuntuu sujuvalta.

Tälle viikolle on vielä kaksi lenkkiä jäljellä, ja sitten on juoksukoitokseen enää neljä viikkoa! Kyllä se nyt ainakin juosten menee alusta loppuun, ei pitäisi käydä niin kuin viime vuonna kävi (jouduin kävelemään välillä). Otin aamulla tomumajasta mittoja, ja näyttäisi siltä, että kaksi senttiä on ympärystöä vähemmän kuin joskus viimeksi. Mies on laihtunut viisi kiloa, yritän olla vaipumatta kateuteen.

keskiviikko 29. huhtikuuta 2009

Pseudotyöt on parempi viedä baariin

Tein eilen oikeita töitä (kaksi tuntia) ja tänään leikkitöitä (kolme tuntia). Oikeat työt ovat sellaisia, mistä joku maksaa palkkaa, ja leikkityöt sellaisia, mistä kukaan ei maksa mitään. Leikkitöitä on kuitenkin tehtävä, jos mielii että sekin potentiaali kääntyisi joskus rahavirraksi omaan kukkaroon päin. En tarkemmin valota leikkitöitteni luonnetta, ettei joku yhtä epätoivoinen kolleega tule samoille apajille.

Kävin tekemässä leikkitöitä l'Union-baarissa. En tiennytkään, että siellä on wifi-verkko. Menin sinne siksi, että siellä on aina mielenkiintoisen näköistä jengiä ja brysseliläisittäinkin lunki tunnelma. Lisäksi opin, että sieltä saa Bionaadia ja että se maksaa vain 2,20 euroa pullo. Join innoissani kaksi pullollista luomulitkua ja jouduin melkein käyttämään baarin törkyistäkin törkyisempää vessaa.

En ole muistanut esitellä ollenkaan muutaman viikon takaista antiikkitorilöytöä. Flight of the Conchords -huumassa oli pakko löytää tällainen Bret-eläinpaita. Ai miten niin ei voi ihmisten ilmoilla pitää? Tuo päällä menen aivan varmasti vielä Moederin terassille kyttäämään ihmisiä.

J'ai trouvé le super pull aux puces de la place du Jeu de Balle il y a quelques semaines. Je suis tombée amoureuse des sweatshirts aux animaux de Bret des Flight of the Conchords. Vous les connaissez ?

maanantai 27. huhtikuuta 2009

Elämä on ruusuilla liukastelua

Ei täällä pelkästään terasseilla istuta ja pastista ryystetä. Täällä myös juostaan. Eilen hölkättiin tämänkeväinen pitkä lenkki -ennätys, 1 tunti 45 minuuttia Forêt de Soignes'in pöpeliköissä. Oli yllättävää huomata, että sydän sytkytti himpun verran rauhallisemmin ylämäissä kuin muutama viikko sitten. Edistystä on tapahtunut! Vaihdatin pari viikkoa sitten patterin omaan sykemittariini Polarin valtuuttamassa kellokojussa Westlandissa (vinkiksi niille, jotka samaa palvelua tarvitsevat: 15 euroa per kello ja 6 euroa per lähetinvyö). Olo on juoksujen ansiosta varsin vetreä, en ole viitsinyt tuhota hyvää mieltä astumalla vaa'alle.

Työnäkymissä ei mitään uutta. Olen hakenut sellaisia paikkoja, joihin hyvinkin mielelläni olisin kipinkapin menossa, jos työhönottajien mielestä olisin potentiaalista työläismateriaalia. Sitten on ne paikat, joihin olen hakenut paremman puutteessa ja joihin olisin menossa keskivertomielelläni. Ja sitten on nekin paikat, joihin haen, vaikken täysin täytä paikan vaatimuksia, mutta kokeilen onneani ajan kulukseni. Niin kuin nyt sekin etätyöpaikka, johon piti hakata tietokoneen näppäimistöä kuin heikkopäinen (haastattelunauhojen litterointia). Voiko viikossa oppia kymmensormijärjestelmän?

Ei kai täällä sitten muuta, näitä tavanomaisia kodinhengettären tehtäviä vain. Astelin aamulla pesulaan puolentoista viikon pyykit olallani jättikassissa ja olin lentää persuksilleni kuin liukkailla jäillä ikään. Vaaran uhallakin piti saada pari kuvaa liukkaasta kukanterälehtimerestä.

Il me semble que j'ai déjà dit ça : on jogge (hier 105 minutes, ça ne nous a même pas tué, on va être en super forme pour tantôt). Sinon, je passe mes journées à effectuer de diverses tâches ménagères (je joue à merveille mon rôle de femme au foyer). Ce matin, je me suis presque cassée la gueule en glissant sur des fleurs tombées sur mon chemin du lavoir. Ca glisse comme sur de la glace !

torstai 23. huhtikuuta 2009

Dylan, check

Bob oli maineensa veroinen, konsertista jäi hyvä viilinki. Sali näytti loppuunmyydyltä. Oli partapappoja (jotka hakkasivat takatassuja lattiaan istumapaikoilla) ja teini-ikäistä pitkätukkajengiä (ilmiselvästi musaopintomatkalla) ja kaiken muun ikäisiä siltä väliltä. Illan ainoat miinukset olivat se, että baarista oli punaviini loppu ja että unohdin korvatulpat kotiin ja jouduin ostamaan kiskurihintaiset (5 euroa) paikan päältä. Pakko oli pulittaa ylihinta, en uskalla ottaa enää yhtään tinnitusriskiä. Dylan soitti tiiviin tasan kaksituntisen setin ja puhui kuullakseni tasan yhden välispiikin. Sellainen se kai on yleensä. On se aika kova ukki, kun vielä viitsii kiertää, kohta seitsemänkymppinen. Ehkä se ei osaa olla kiertämättä.

Kuva ei liity millään tavalla Bob Dylaniin. Siinä meidän seudun ilahduttavasti yhteisöllinen sunnuntaihetki, korinpunontaa vauvasta vaariin. Joku asosiaalinen suomalainen mörkö valokuvasi touhuja salaa ikkunasta.

Bob était sympa, il est fort à tourner encore à 125 ans. La photo n'a rien à voir avec rien : des gens chipotent des trucs ensemble (je jouais au paparazzi ce dimanche).

tiistai 21. huhtikuuta 2009

Zimmerman!

Huomenna Brysseliin nilkuttaa taas yksi musamuinaisjäänne, jota me tietenkin mennään kielet pitkällä katsomaan. En ole koskaan nähnyt tätä narisijaa livenä, odotan innolla!



Demain à Forest National, on l'a jamais vu live, demain si !

maanantai 20. huhtikuuta 2009

Kasvitakki

Laitan muutaman kuvan viikonloppuna valmistuneesta kasvitakista. Takista tuli lopulta ihan pidettävä, vaikka kuosi onkin taas aika levoton. Kaavat otin uusimmasta Suuresta käsityölehdestä (4/2009). Lehdessä takki on reilusti pitkähelmainen, mutta minä pätkäisin kaavan tuollaiseksi puolireisimittaiseksi. Hihat ovat keväisesti puolimittaiset nekin. Kangas on Ikeasta, muistaakseni kolme euroa metri, napit kirpputorilta 10 sentillä.


Aikaa ompeluun kului kaikkine tuumaustaukoineen pari viikkoa. Kaavojen piirtämiseenkin meni pari päivää, SK:n kaava-arkeissa säästetään tilaa niin tehokkaasti, että oman kaavan viivoja saa välillä tosissaan tihrustaa viiden miljoonan muun kaavan seasta. Hankalimmat ommeltavat olivat taskut ja hihat. Taskujen teko-ohje oli sen verran tiivis, että ainakin tällaisen itseoppivan aloittelijan oli aika vaikea ymmärtää ohjetta. Ompelin taskun muutaman kerran väärälle puolelle ja muutenkin päin honkia, ennen kuin internetin opastuksella keksin, mitä ohjeessa oli jätetty sanomatta. Yksinkertaistakaan asiaa ei välttämättä hoksaa, jos ei ole ennen tehnyt! Hihat ompelin kaiken kaikkiaan ainakin viisi kertaa... Ne eivät vain suostuneet asettumaan nätisti, aina tuli liian isoja kupruja, vaikka kuinka harsi ja ennakoi. Tuumaustaukoja piti pitää varsinkin tikkauksia ommellessa. Näkyvälle paikalle suoran tikin aikaansaaminen on sekin yllättävän hankalaa hommaa. Pääsin jo ulkoiluttamaan takkia viikonloppuna, ihan käyttökelpoinen nuttu!

Mon nouveau manteau de printemps, fait maison ! La cuisine s'est transformée en atelier de couture pendant deux semaines. Les parties les plus dures étaient les poches et les manches. Les explications des patrons sont parfois tellement denses qu'il faut trop savoir lire entre les lignes pour comprendre. Mal compris, refait, mal compris, refait, refait, refait.

keskiviikko 15. huhtikuuta 2009

Previously on Sarami

Pääsiäinen taisi tulla ja mennä. Olin taas vähän huonossa hapessa, mutta onneksi vain yhden päivän, sunnuntai sujahti sohvalla sydänystävieni Imodiumin, kuumemittarin ja Jet Lin kanssa. Kiinalaisen wushu-leffailoittelun lisäksi katsottiin Tarantinon parin vuoden takainen Death Proof. Parasta sairastupaviihdettä!

Lauantaina käytiin sentään juoksemassa pitkä lenkki, 1 tunti 20 minuuttia. Puisto oli aurinkoinen ja tyhjä, ja tunnelma siksi ihan epätodellinen. Kaikki muut näyttivät matkustaneen merelle tai Ardenneille pääsiäislomalle. Pitkä lenkki tuntui ihan ookoolta, sykkeistä ja kaloreista ei ole mitään hajua, koska omasta mittaristani on vihdoin patteri tyhjä. Johan tuo ehtikin ainakin vuoden siitä varoittaa. Pitäisi löytää edullinen patterinvaihtajakauppa, siellä missä tykkään muuten asioida laskutetaan vaihdosta aika tuhti hinta (27 euroa). Juoksuista on nyt pidettävä kiinni (ja sairastettava vain päivän mittaisia vatsatauteja), toukokuun loppu lähestyy. On tässä nyt jo muutama viikko taas kipiteltykin. Eilinen iltajuoksu kulki kepeähköllä jalalla, kun osuttiin puistoon samaan aikaan ukkoskuuron kanssa. (Lämpimässä) vesisateessa juokseminen on mukavaa! Jälkikäteen olisin vanhasta muistista mennyt mielelläni saunaan, mutta se piti tehdä pelkkänä mielikuvaharjoitteena, sattuneesta syystä.

Muuten olen täällä pitänyt ompelukoulua. En tohdi ostaa uusia kankaita, ennen kuin vanhat on suristeltu johonkin muotoon. Kankaita on ihan liikaa, ja niitä on ostettu ihan liikaa Ikeasta. Kohta minulla on kokonainen puvusto isokuvioisia ja värikkäitä kaapuja, ei kuulosta hyvältä vai? Ehkä ompelen lopuista pakoista sohvatyynyn päällisiä ja alan kaupata niitä Ebayssa. Tuosta mustasta kasvikankaasta tulee takki, esittelen sen sitten, kun se on ihan valmis.


On continue à suer en basket trois-quatre fois par semaine, fin mai s'approche. Hier, on se sentait un peu comme Rocky (ou je ne sais quel self made vedette de sport) en joggant sous la pluie et les eclairs. Après, j'aurais volontiers ramolli les muscles dans un sauna bien chaud.

tiistai 7. huhtikuuta 2009

Korresta asiaa

"Ku siis mulla on tää pääsiäistraditio, että kasvatetaan heinää pelkkään koristekäyttöön, niin esittelen taas nää nurmikot":

Nuohan on siitä vähän huonot, ettei niihin oikein saa tipusia sekaan, ne saattaisivat näyttää tyhmältä tuossa tuppaan päällä. Mutta muuten ovat oikein komeat. Saan aina kaikille talossa vieraileville kertoa, mikä on rairuohon juoni. Ei täällä sellaista tunneta. Vaikka viikonloppuna kyllä näin marketissa alahyllylle piilotettuja kupposia, joiden pakettiin kuuluivat ruohon siemenet ja ohjeet sen kasvatukseen. Tuotteen nimi oli munakuppi, siis ihan suomenkielellä. Kyllä rairuohofania hämmästytti.

Ca pousse bien, mon herbe spéciale, n'est-ce pas ? C'était mon idée spectaculairement inventive de les semer dans des verres à champagne.

perjantai 3. huhtikuuta 2009

Mökissä on kuuma, uuni hohkaa. Paistan piirakoita illaksi, miehen veli kutsui itsensä ja uuden tyttökaverinsa meille syömään. Veli tahtonee esitellä morsiamen ensin meille, ennen kuin joutuvat anoppilan kokosyyniin pääsiäispäivällisillä.

Muutenkin on kuuma (varmasti yli 20 astetta!), villanuttu oli aivan liikaa kauppareissulla. Otin pari kuvaa matkan varren valopilkuista:



On a retrouvé le soleil cette semaine ! Pastis, terrasses !

keskiviikko 1. huhtikuuta 2009

Mönkään meni


Katsokaapa nyt ensiksi tuota säätilannetta. Se on ihan totisin tosi, ei mikään aprillipila! Työnvälitysmessut puolestaan olivat varmaankin aprillijekku, tunsin oloni ihan vitsiksi siellä. Halli lainehti viime viikolla parran kasvun aloittaneita pukumiehiä ja näpsäkkiä businessnaisia. Työpaikkoja oli tarjolla vaikka kuinka paljon, suurin osa nimikkeistä vain meni yli hilseen (eikä vähiten siksi, että ne olivat useammin flaamiksi kuin ranskaksi tai englanniksi). Oli business analystia ja sales manageria ja tirehtööriä jos kuinka moneen lähtöön. Payroll managereista ja IT specialisteistakin näytti olevan iso pula, puhumattakaan laki-ihmisistä, insinööreistä ja kaikkiin teknisiin aloihin hassahtaneista. Spesialisti on päivän sana.

Heitin reissun ratikalla ja lopuksi metrolla, joka on näinä päivinä pantu ihan sekaisin. Meinasin jäädä välille, kun uusia linjoja tai ainakin linjanumeroita on yllättäen ilmestynyt enemmänkin. Muutkin ihmiset pyörivät säkkäränä laitureilla, en ollut ainoa. Illan päälle pääsen vielä hammaslääkärin penkkiin, tällä kertaa saan viimeisten neljän kerran yhteislaskun maksettavakseni. Uskaltaakohan summaa edes katsoa?

Ce n'est pas un poisson d'avril : il fait beau ! J'ai fait rapidement un aller-retour à une foire de jobs aujourd'hui. Rien de joyeux à raconter de cela.

tiistai 31. maaliskuuta 2009

Suklaamuna-addikti

Nyt eletään vaikeita aikoja, kaupoissa ei tunnu olevan myytävänä mitään muuta kuin niitä pieniä täyssuklaisia pääsiäismunia. Yritän keksiä mahdollisimman harvoin asiaa ostoksille, sillä vaikka kuinka tsemppaan, aina niitä munasia kantautuu kotiin asti. Eikä toivoa paremmista ajoista ole, pääsiäisen jälkeen niitä paholaispusseja saa hurjiin alehintoihin. Ne pyöryläiset ovat niin harmittoman näköisiä, melkein uskon itsekin kun ostan niitä sillä varjolla, että laitan ne koristeeksi Mariskooliin feikkitakan reunukselle. Eivät ne siinä edes iltaan asti säily, saati että jaksaisivat odottaa siihen asti, että rairuoho kasvaa koristeltavan kokoiseksi (siemenet välitti äiti).

Huomenna minulla on sentään muutakin tekemistä kuin suklaamunien väärinkäyttö. Menen katsastamaan isot työnvälitysmessut. Aion ahdistella ainakin Postilaisia, siellä lajittelija saa parempaa palkkaa kuin tiskityöläinen.

Ca ne pousse pas assez vite, mon herbe de pâques. J'ai déjà acheté plusieurs fois des petits oeufs au chocolat pour la décorer. Pour le moment, seulement ma bouche en a profité.

tiistai 24. maaliskuuta 2009

Mörköhammas

Viikkorutiineihini kuuluu nykyisin hammaslääkärissä käynti. Viaton pieni reikä hampaassa osoittautuikin jokaisen hammashoitofoobikon painajaiseksi, juurihoitoa vaativaksi hammaskatastrofiksi. Hoitokäyntejä on takana kolme, edessä vielä neljä. Kolmella viimeisellä kerralla hampaan suojaksi askarrellaan kruunu. Laskun loppusummasta tulee varmasti niin suuri, että joudun tekemään pankkiryöstön. Minähän jo ehdin hehkuttaa sitä sairausvakuutuksen voimaa, mutta vaikka se puolet laskusta korvaisikin, jää maksettavaa jäljelle varmasti ihan tarpeeksi. Joudun ehkä jättämään timanttisen hammaskruunun valitsematta, kultainenkin taitaa mennä budjetin yli... Pääasia, että homma on nyt hoidossa, ehkä tämä jatkuva flunssan kanssa painiminenkin loppuu, kun saadaan hammas kuntoon.

Hammaskabinetin odotushuoneen seinällä on jäljennös amerikkalaisen Alexander Calderin öljyvärimaalauksesta. Katselin sitä pitkään ensimmäistä hammasaudienssia odotellessani. Varsinainen etiäinen tuo musta (hammas)möykky. Kuva

Le barbu n'avait pas tort de me prendre rendez-vous chez le dentiste. Une séance de check-up s'est transformée en sept séances de dévitalisation et de couronnement d'une dent malade. C'est peut-être pour ça que j'ai été enrhumée à peu près une fois par mois ces derniers temps.

maanantai 23. maaliskuuta 2009

Elokuvat ja kevätkuvat

Nyt on pakko lyhyesti suositella paria hyvääkin parempaa elokuvaa, jotka onnistuimme viime viikolla näkemään. Ensinnäkin natsihistoriainen The Reader, jossa ruoskaa heiluttaa Kate Winslet. Holokausti saksalaisten sukupolvien haavamuistissa, taburakkaus, lukutaidottomuus jutun juonina. Hieno pieni filmi, ainoa ikävä seikka on elokuvan outo saksa-aksenttinen englanti, jota näyttelijät on pantu puhumaan.

Lukijaakin innokkaammin suosittelen leffateatterin jakkaraan naulitsevaa Waltz with Bashir -animaatioelokuvaa. Leffa on israelilaisen Ari Folmanin omakohtainen muistinvirkistys Libanonin vuoden 1982 sotatapahtumista. Molemmat näistä elokuvista ovat hienoja "sotaleffoja", joissa sodasta selviäminen on päähenkilö, itse sota sivuhenkilö.

Eilen käytiin katsomassa sitä sukkavauvaa pienen eteläisen kyläkompleksin rauhaan paenneiden ystävien luona (kuukauden ikäisen vauvan kädet ovat totta tosiaan aika pienet, ne neulomani tumput olivat ihan sopivan kokoiset, ja sukatkin istuivat pieniin jalkoihin lähes täydellisesti). Kylään oli noussut mahdoton määrä uusia laatikkotiilitaloja: isoja ikkunoita, pieniä pihoja ja muutamia katollisia aurinkopaneeleja. Syötiin herkullinen fondue bourguignonne ja suklaatorttu, töllisteltiin lapsiperheen menoa ja käytiin pienellä vaunu-potkupyöräkävelyllä, josta keväisehköt kuvat. Huomatkaa erityisesti toiseksi alimman kuvan alligaattorin syöttökieltokyltti ja alimman kuvan kerroslinnunpönttö.





Photos de balade à Chastre printanier : notez le panneau de l'alligator affamé et les HLM des oiseaux.

perjantai 20. maaliskuuta 2009

Vauvan vermeet

Miehen kolleegapariskunta sai ystävänpäivän tienoilla vauvan, jolle nykersin tällä viikolla tällaisen lapassukkasetin. Sukkien ohjeen löysin internetin ihmemaailmasta, ohjeen lopusta voi lukea sukkien sodanaikaisen syntytarinan. Tästä mallista taitaa tulla vauvansukkasuosikkini, sitä oli mukava neuloa. Lisäksi sukat ovat hauskannäköiset, niiden pitäisi pysyä hyvin beibin kintuissa ja ne vieläpä "kasvavat" vauvan mukana tuon makkaraneuloksen ansiosta.

Lankana käytin vanhan kerän lopun ohuttakin ohuempaa vauvalankaa, puikkoina 2,5 millin spagettipuikot. Lapasia en ensin suunnitellut tekeväni ollenkaan, oikeastaan niistä piti tulla kärjestä aloitetut sukat uuden vauvan kolmivuotiaalle isosiskolle. Lanka ei kuitenkaan olisi riittänyt isosiskon sukkiin, joten malli typistyi vauvan lapasiksi. Taitavat olla aika pienet sellaisiksikin, mutta ehkä ne mahtuvat jollekin mollamaijalle, jos vauvan nyrkit ovat niihin liian pulleat.

Nouveau bébé dans l'entourage du barbu ! J'ai trouvé un chouette patron de chaussettes pour bébé. Elles devraient bien se tenir en place grâce à leurs longues jambes. Leur deuxième atout est la surface "saucisse" qui les permet de grandir avec le bébé.

maanantai 16. maaliskuuta 2009

Kalaa, riisiä, carromia ja viiniä

Matalalentoa melkein koko viime viikko, ei kerrassaan mitään raportoitavaa. Sain taas jonkin paskiaisbasillin vaivoikseni ja olen laskujeni mukaan tsiljoonatta kertaa räkätautinen ihan vähälle ajalle. Kaikki muut räkätautioireet käydään tietenkin puolihuolimattomasti läpi, mutta kuumetta ei anneta, vaikka kuinka anotaan. Liikunta on tietysti ensimmäinen, joka näistä puolisairaspäivistä kärsii. Naputtelisin tähän ison kirosanan, jos tohtisin.

Kaikkea muutahan nuhanenäinen voi harrastaa, esimerkiksi hammaslääkärissä käyntiä ja leppoisia viikonloppumenoja. Hammaslääkäri oli sympaattinen, pelkäsin audienssia melkein turhaan. Lääkäri otti röntgenkuvat koko purukalustosta, rapsi hampaat puhtaiksi ja paikallisti yhden reiän, jonka olemassaolosta olinkin jo tietoinen. Tänään menen paikkauttamaan reiän, jonka jälkeen voinen taas syödä jäätelöä myös suun vasemmalla puolella. Mielenkiintoista nähdä, minkälaisen laskun lääkäri laittaa perään. Kovin kalliiksi käynnit tuskin käyvät, sillä paikallinen sairausvakuutus korvaa osan laskusta. Eikä aikoja muuten tarvitse jonottaa!

Leppoisiin viikonloppumenoihin kuuluivat sushiorgiat gourmetharrastajakokkiystävien luona lauantaina ja Saint Gilles'in hurjat viinimessut sunnuntaina. Sushiateriaan mahtui jumalaton määrä lohi- ja tonnikalamakirullia, kahta sorttia sashimia (makrillia ja meriahventa), kokkien itsemarinoimia siitakesieniä ja merileväsotkua. Sushiähkyyn pääsee vain kotona kokkaamalla, ravintelissa pysytellään hinnan takia aina siistillä 6+6 -kalanpalalinjalla.





Rauhallisissa sushi-iltamissa pelattiin myös muutama erä Carromia, intialaista sormibiljardia. Peliin kuuluu komea (ja painava) puinen lauta, johon pöläytetään pelin aluksi talkkipulveripilvi. Puiset pelikiekot on tarkoitus saada kulmakoloihin punaisen lyöntikiekon avulla. Erittäin viihtyisä seurapeli, sen verran arvokas vain, ettei ihan suinpäin voi hankkia omiin kokoelmiin Afrikan tähden ja Jungle Speedin rinnalle.

Eilen pistäydyttiin tuossa lähikorttelissa viinimessuilla. Tuli äkkiä kala kuivalla maalla -olo siellä viinimummojen seassa, tunnelma oli luonnollisesti hyvin erilainen kuin syksyisillä olutmessuilla. Sama perusidea kummassakin tapahtumassa: käteen annetaan lasi, jonka kanssa kierrellään ständiltä toiselle uusien juomatuttavuuksien toivossa. Pidän kyllä paljonkin punaviinin lipittämisestä, mutten osaa analysoida sitä muilla sanoilla kuin hyvää ja pahaa. Viinimummot ja -papat poistuivat paikalta lastauskärryt viinilaatikoita täynnä, kotiviinikellariin ei tultu hakemaan yhtä tai kahta pulloa, vaan kunnon satsi hapanta mehua. Kaikkein paras ständi oli shampanjaständi.

Les Ixellois nous ont préparé ce samedi une montagne de sushis délicieux, des maki au thon et au saumon, du sashimi de maquereau et de bar, des champignons et des algues marinés. Un régal total ! Et regardez un peu les quantités ! Sur tout ça, quelques bonnes parties de carrom (les chefs cuisiniers ont gagné) et un blind test des tubes des années 80. Hier, on est allé déguster des vins français à la foire des vignerons à Saint-Gilles avec X (et ses billets d'entrée gratos). Bof, la tente installée à la place Van Meenen était trop remplie de mamies et de papys grands connaisseurs de vin (et propriétaires de grandes caves vu les charriots remplis de cartons avec lesquels ils sont tous partis). Heureusement, j'ai trouvé le stand des champagnes.