Toinen onnistunut urheiluviikko takana. Kaikki viime viikon kolme lenkkiä käytiin juoksemassa yhessä, miehen kaljamaha sulaa paljon tehokkaampaa tahtia kuin minun kaljamaha. Mutta ei sen väliä, pääasia, että jotain jostain sulaa. Ollaan nyt parina viikonloppuna lähdetty tuota omaa lähilenkkipuistoa paremmille apajille, etelä-Brysselistä alkavaan Forêt de Soignes'iin. Metsä alkaa oikeastaan jo Bois de la Cambren puistosta ja leviää siitä sitten etelä-itäsuunnassa 5000 hehtaarin alueelle. Aika iso läntti pusikkoa miljoonakaupungin kylkeen (onko kaupunki miljoonakaupunki, jos siellä on 1 miljoonaa asukasta?). Alue kuuluu näköjään myös Natura 2000 -hankkeeseen. Metsässä risteilee reippailureittejä, siellä voi kävellä, juosta, pyöräillä, ratsastaa ja kai myös kalastaa. Toissaviikonloppuna siellä pomppi näkyvillä metsäkauriita ja kaneja.
Tänä lauantaina suunnattiin heti aamulla metsään. Vettä ei satanut aluksi ollenkaan, sitten ihan vähän, eikä sekään vähä metsän siimeksessä ehtinyt päälle asti. Kunnon suihku saatiin kuitenkin jossain vaiheessa. Yritin hölkkäillä miehen selän takana, sillä märkä t-paita paljasti vähän enemmän etumusta, kuin olin ajatellut nuorille sadetta pelkäämättömille lenkkeilijäkolleille näyttää. Juostiin kuitenkin tunti, jonka jälkeen mies huomasi, että oltiin vähän livetty aiotulta reitiltä. Loppujen lopuksi lenkistä tuli ihan oikea pitkä lenkki, 1 h 15 minuuttia juoksua ja melkein saman verran kävelyä. Kaloreitakin paloi melkein 1200, sehän on melkein 200 grammaa läskiä.
Viikonloppuna piti käydä vähän kyldyyririennoissakin, pohjois-Brysselissä oli jossain puistossa Brosella-ulkoilmafolkjatsi-ilmaisfestari, tarjolla olisi ollut suomalaistakin haitarivirtuoosia (Markku Lepistö & Co). Lauantaina ei joudettu paikalle, kun syötiin porukalla yhden kulinaristipariskunnan kokkaamia herkkuja ja sunnuntaina kehtuutti muuten vaan. Käytiin kuitenkin pitkästä aikaa elokuvissa, Vendômessa kannattaa käydä katsomassa Anne Lévy-Morellen dokumentti Manneken Pis : L'enfant qui pleut. Salissa oli meidän lisäksi vain kuusikymppisiä pariskuntia. Vinkeää Bryssel-aihetta molemmilla kotimaisilla (sekä ranskaksi että flaamiksi) ilman perinteistä kielitappeluasetelmaa. Dokumentissa Manneken Pis -pissipoikapatsas käy muun muassa psykoanalyysissa... Minua ainakin nauratti.

Quelques semaines réussies de jogging régulier, on se sent déjà un peu moins gros patapoufs. Samedi passé, on a sué dans la fôret de Soignes pendant presque 2 heures et demi, faute de mauvaise orientation de la part du barbu. La soirée de la photo, vous en avez déjà entendu parler, les gourmets d'Ixelles nous ont préparé une quinzaine de plats exquis.
7 kommenttia:
Luin vasta nyt kaikki "tällä välin" kirjoittamasi jutut - ihania ruokia, paikkoja, matkoja! Ennenkaikkea onnittelut gradun johdosta. Oli vain kurja kuulla deadline-ahdistuksesta, mutta toivottavasti olet jo toipunut siitäkin. :o)
May, kiitos graduonnitteluista!
Deadline-paniikkiakin voi nyt jo huvituksella muistella, vaikka silloin toukokuussa ei paljon naurattanutkaan.
Yksi kaveri asuu Forêt de Soignes'in vieressa (kirjaimellisesti, metsa alkaa sen oven edesta) ja jarkytyin kun siella oli niin raitis ilma. Jarkytyin niin syvasti etta piti mita pikimmin palata kotikulmien pienhiukkaspollyyn.
Varsinkin vesisateisen hapekkaassa ilmassa tuntuu, että siellä ollaan sademetsässä. Se on jotenkin ihan oma maailmansa muutenkin, juoksulenkkeilijätkin tervehtivät toisiaan, mitä ei ainakaan meidän korttelipuistossa tehdä.
woua!!! ça avait l'air effectivement terriblement bon! Ici c'est un peu la berezina culinaire: moi trop pcrevée pour faire à manger le soir et I a attrappé un bête virus qui le rend bien malade...La petite ne sait pas encore cuisiner, dommage!
Salut !
Hienolta kuulostaa lenkkeilyn uusi alku. Muistan kun käytiin Forêt de Soignesissa kävelyllä, kyllä siellä passaa hölkkäillä! Mulla 2 päivää puolimaratoniin ja olo on kuin... löllykkämakkaralla. Noh, juossut olen yhtä paljon kun viime vuonna mutta jakanut lenkkejä pidemmälle aikajaksolle. Katsellaan miten ämmän käy :D
Kaikkea hyvää sinne!
L: Mais vous avez le magnifique diner juste à coté, une bonne poutine, mmmh !
Iina: Löllykkämakkara, mahtava sana:) Tsemppiä puolikkaalle, hyvin se menee, usko pois!
Lähetä kommentti